Vakio- ja latinalaistanssit

Vakiotanssit

Englantilainen valssi eli hidas valssi, joka on lähtöisin 1920-luvun Englannista. Kilpatanssina hidas valssi on hyvin romanttinen tanssi.

Tango on lähtöisin Argentiinasta. Se poikkeaa muista vakiotansseista, koska siinä ei ole nousuja ja laskuja. Tangon liike on tasaista ja kissamaisen hiipivää, mutta kuitenkin se on aggressiivinen tanssi äkillisine vartalon käännöksineen.

Wienin valssi on englantilaista valssia nopeampi ja keveämpi. Se on kehitetty 1500-luvun itävaltalaisesta kansantanssista.

Foxtrot kehittyi nykyiseen muotoonsa 1810-luvun loppupuolella. Foxtrot on lähtöisin one stepistä, joka oli nopeatempoinen tanssi, mutta vähitellen vauhti hidastui ja siitä muodostui nykyinen ns. slow fox. Tämä tanssi on vakioista vaikein, teknisin ja hienostunein.

Quickstep on suunniteltu charlestonin ja nopean foxtrotin pohjalta 1920-luvun lopulla. Siinä on pitkiä keveitä hyppysarjoja ja nimen mukainen nopeus. Tämä on voimaa ja kestävyyttä vaativa kevyt ja iloinen tanssi.

Latinalaistanssit

Cha cha on peräisin Brasiliasta ja on irtonaista, räiskyvää ja mukaansatempaavaa.

Samba perusrytmi on peräisin 1950-luvulla kehittyneestä mambo-musiikista. Itse tanssi on kehitetty jivestä.

Rumba on lähtöisin Kuubasta ja sitä on soitettu jo 1600-luvulla. Eurooppaan rumba tuli vasta 1900-luvulla. Rumba on viekottelevaa, pehmeää ja vaatii hyvää vartalon hallintaa ja notkeutta.

Paso Doble on espanjalainen marssityylinen kansantanssi, jota soitetaan härkataistelujen alkuseremonioissa. Tanssissa mies kuvaa härkätaistelijaa ja nainen hänen viittaansa, jolla härkää ärsytetään.

Jive on nuorin lattareista, se tuli kilpailuihin mukaan vasta 1976. Luonteeltaan se on vauhdikas ja kehitetty Amerikassa 1940-luvulla swing-musiikista ja jitterburgista.